tiistai 24. maaliskuuta 2009

Pysykää kuulkaa ihmiset vaan töissä!

Varoitus: nyt tulee pahantuulista narinaa, joka todennäköisesti loukkaa monia ihmisiä. Jollet halua lukea sellaista, ohita tämä lastu.

Enpä ole monta kertaa ollut yhtä mieltä porvarihallituksemme kanssa, mutta nyt kyllä komppaan eläkeiän ylösajamista.

Ookei, myönnän, että esitys yleisen eläkeiän nostamisesta takaisin 65 vuoteen tehtiin aika tökeröllä tavalla, mutta mietitäänpä asiaa nyt hieman laajemmin.

Olemme kusessa. Talous on lamassa, ihmisiä irtisanotaan massoin ja täällä Tampereella suunnitellaan, että koululaiset ja päiväkotipiltit ruokittaisiin vastedes ilman tuoreita vihanneksia, makkaralla, puurolla ja keitoilla. Kun on pakko säästää. "Onneksi" on yksi ihmisryhmä, joka ei salli itseään poljettavan: eläköitymistä lähestyvät suuret ikäluokat. Hehän uhkaavat ihan yleislakolla nyt, kun heidän täytyisikin olla siellä työpaikalla vielä muutamia vuosia lisää, vaikka sitten osa-aikaisina.

Istutaanpa hetkeksi alas ja mietitään, mitä varten tällainen eläkejärjestelmä oikein on luotu. Käsittääkseni sitä varten, että vanhukset eivät joutuisi liriin siinä vaiheessa, kun eivät enää kykene työskentelemään. Mutta millaisia ovat tämän päivän 62-vuotiaat? Valtaosin suhteellisen työkykyisiä. Nykyiset kuuskymppiset ovat aktiivisia kuluttajia, jotka harrastavat ja matkustelevat. Eläkeaikaa ei nähdä enää sosiaaliturvana vaan ansaittuna etuna, jonka pitäisi olla mahdollisimman pitkä, hyvätuloinen ja harmiton.

Tällaisen pätkätyöläisen ja taiteilijaeläkkeestä haaveilevan (haah, haah) asuntovelallisen huoltajan silmin nykymeininki näyttää aika pelottavalta. Virkeät kuuskymppiset vievät sitten vaikka pehmeän leivän pikkulapsen suusta, että pääsisivät itse huilimaan. Miettikääpä vähän, mihin tämä johtaa.

3 kommenttia:

  1. Minusta yhtä asiaa ei ole tämän eläkejutun ympärillä yhtä hyvin pientä kirjoitusta enempää pohdiskeltu, en ainakaan ole huomannut. Kannattaisiko esimerkiksi miettiä työpaikkojen ilmapiiriä, kun pohditaan eläkehalukkuutta? Olisiko yhdellä tavalla niin, että sitten sen edellisen laman on työntekijöiltä haluttu milloin minkäkin kvarttaalitalouden mantrojen mukaan vaatia aina vain enemmän ilman palkankorotuksia samaan aikaan kun johtajisto kuittailee isompia palkkoja, optioita yhnnä muita etuuksia, joista tavallinen rividuunari ei järkevänä edes voi haaveilla? Puhumattakaan tulehtuneista työtioveruuksista, työpaikkakiusaamisesta ym.ym. Näin ei tietenkään kaikilla ole, mutta siinä voisi olla yksi syy joidenkin haluaan päästä eläkkeelle nopeammin, ei suinkaan se talviasuttava kesämökki, lomaosake Espanjassa tai purjevene.

    Eli kannattaisiko miettiä mitä työpaikoilla voitaisiin tehdä, että ihmiset viihtyisivät pitempään töissä? Kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, olla teettämättä työtä liian pienellä työntekijämäärällä, muuttaa pätkätyöläisten sopimukset pysyviksi, lopettaa kaikkinainen työkiusaaminen?

    Ymmärrän pointtisi ja olen ajatuksellisesti samoilla linjoilla, mutta silti minua mietityttää miksi ihmiset niin sankoin joukoin haluavat pois töistä, kun toisaalta monet eivät haluaisi eläköityä hetikohta kuusikymppisinä?

    VastaaPoista
  2. Niin ja Tampereen päättäjät voisivat ruokkia itsensä puurolla pari kolme kertaa viikossa, muuten makkaroilla ja hernekeitolla. Eipä taida hallinnon ruokalassa tai missä sitten syövätkin moista ruokavaliota olla tarjolla? Miksi aikuisten pitäisi syödä paremmin kuin lasten?

    VastaaPoista
  3. Hei Tuima! Kiitos kommenteista, anteeksi etten ole vastannut aiemmin, olen lillunut kai jossain kvartaalitalouden madonreijässä, kun en ole tänne ennättänyt.

    Olet ihan oikeassa, tuostahan on paljolti kysymys, että ihmiset eivät viihdy töissä mainitsemistasi seikoista johtuen. Huono johtaminen, järjettömät vaatimukset ja työpaikkojen nokkimajärjestys ovat ihmeen pysyvä osa suomalaista työelämää. Kai meillä halutaan uskoa, että management by perkele olisi jotenkin hyvä systeemi, mitä se ei todellakaan ole.

    Lähinnä minua tuona lastunveistopäivänä kiusasi se, että tuntui kadonneen myös se yhteen hiileen puhaltamismentaliteetti. Vene uppoaa, mutta kukaan ei halua äyskäröidä, koska olisi pitänyt saada jo lopettaa soutaminenkin.

    VastaaPoista